Tavallinen talo ihmeitä täynnä
Tavallinen talo ihmeitä täynnä
Tapahtumia vuonna 2026
ITE-Aulis-kotimuseo on valittu Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohteeksi 2026
ITE-Aulis-kotimuseo on valittu Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohteeksi 2026
Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi tänä vuonna Kesäkohteekseen ITE-Aulis-kotimuseon Suonenjoelta. Valittu kohde toimii Saran etäkohteena kesäkauden ajan. Sarka on valinnut kesäkohteen jo vuodesta 2008 ja tämä on ensimmäinen kerta, kun kesäkohteeksi on valittu maaseudun elämää kuvaava taidekohde.
Lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään ”itse tehty elämä”. ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta. Nyt järjestyksessä 19: toista Saran valitsema kesäkohde on itseoppineen taiteilija Aulis Jalkasen (1935–2023) elämää ja taidetta esittelevä kotimuseo, joka valottaa samanaikaisesti pienviljelijäperheen arkea Pohjois-Savossa 1930-luvulta eteenpäin.
”ITE-Aulis nousi kaikkien hakijoiden joukosta erityisen vetovoimaiseksi kesäkohteeksi taiteen, maaseutumaisen elämäntyylin sekä maaseudun historian yhdistelmällä. Lyhyessä ajassa paljon aikaan saanut aktiivinen yhdistys on luonut vetovoimaisen kohteen, joka kunnioittaa taiteilijan perintöä”, kommentoi Sarka-museon tutkija Elsa Hietala.
Kesäkohteeksi valittua ITE-Aulis-kotimuseota hallinnoi ITE-Aulis ry, joka on sitoutunut vaalimaan Jalkasen elämäntyötä ja taidekokoelmaa. Yhdistyksen toiminta on verrattain nuorta, sillä tuotteliaan taiteilijan tuotannon monipuolisuus kävi ilmi vasta vuosina 2021–22 tehdyn Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Savon ITE-kartoituksen yhteydessä. Aiheesta uutisoi tällöin myös Yle.
”Tämä on meille hieno uutinen, sillä kolme vuotta sitten avattu kohteemme ansaitsee tulla huomatuksi myös oman kotiseutumme ulkopuolella ja kansainvälisestikin!”, yhdistyksen sihteeri Merja Korhonen kommentoi valintauutista.
Museokokoelman aarteisiin kuuluu Auliksen vanhempien sota-ajan kirjeenvaihto, joka antaa elävän kuvan maatilallisen arjesta poikkeusaikana. Aulis joutui jo lapsena ottamaan vastuuta maatilan töistä, sillä isä kaatui jatkosodassa. Luovuttuaan lehmistä Aulis kunnosti vanhasta navetasta puu- ja kivipajan, jossa hän teki veistoksia ja muita taideteoksia. Poikkeuksellisen laajan ja runsaan taiteellisen tuotantonsa hän aloitti kuitenkin jo lapsuudessaan.
Noin 5000 teoksen kokoelmaan kuuluu puuveistoksia, öljyvärimaalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja kierrätysmateriaalista tehtyjä teoksia, kuten maitopurkkimaalauksia sekä paljon, paljon muuta. Hänellä oli esimerkiksi tavoitteena kerätä yksi hetki päivästä ja tallentaa se piirtämällä päiväkirjaan. Näiden Päivän kuva -vihkojen kautta pääsee tutustumaan 1950- ja 1960-luvun maatilallisen työhön ja vapaa-aikaan.
Kotimuseon pihapiiri maatalouskoneineen ja rakennukset ovat kesäisin auki yleisölle. Rakennukset sisältävät runsaasti materiaalia Auliksen elämästä ja lähihistoriasta sekä tietenkin taidetta. Lisäksi kotimuseossa on vuosittain vaihtuva ammattimaisesti kuratoitu teemanäyttely. Tulevana kesänä museokävijöillä on ainutlaatuinen tilaisuus inspiroitua Auliksen persoonallisista keräilylajeista.
Sarka-museon kesäkohde ja kotimuseon muut tunnustukset
ITE-Aulis kotimuseosta kertova valokuvanäyttely tulee esille Saran tiloihin Loimaalle kesän ajaksi ja kesäkohde saa osakseen monipuolista näkyvyyttä sekä painetussa että sähköisessä mediassa museon toimesta. Vuotuisella kesäkohteen valinnalla Suomen maatalousmuseo Sarka haluaa tuoda esille maataloushistoriaan liittyviä kokoelmia, kohteita ja historiallisia ympäristöjä, sekä nostaa maataloushistorian sekä paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta Suomessa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Rovaniemen kotiseutumuseo, joka oli pohjoisin koskaan valittu kesäkohde.
ITE-Aulis-kotimuseo on saanut jo aiemminkin tunnustuksia vierailukohteen eteen tehdystä työstä. Yleisöäänestyksessä se valittiin vuoden 2024 Pohjois-Savon hienoimmaksi kotiseututeoksi. Heti seuraavana vuonna Maaseudun Sivistysliitto myönsi ITE-Aulis-kotimuseolle Visit ITE -tunnuksen esimerkillisestä toiminnasta hyvin hoidetulle ja matkailijoiden kiinnostusta herättävälle ITE-taidekohteelle.
Aulis Jalkanen kuvattuna Kuru Pallakselta –maalauksensa edessä (öljyvärimaalaus vuodelta 1988)
ITE-Aulis kotimuseon päätalo. Kuten museon motossa sanotaan: Tavallinen talo ihmeitä täynnä.
Aukeama Aulis Jalkasen Päivän kuva –vihkosta toukokuulta 1958
Lintupönttöjen keväthuolto Herralanmäellä
Kävin viime viikolla putsailemassa ja huoltamassa Auliksen aikanaan laittamia lintupönttöjä. Auliksellahan oli lista, jonka mukaan pönttöjä on voitu huoltaa. Homma sujui hyvin, tuulesta huolimatta. Pönttöjen alumiinilangat eivät tahdo kestää uudelleen vääntelyä ja niitä katkeili pari, mutta pönttöjen pitäisi pysyä puussa. Auliksen listasta sain viimein liki täyden selvyyden. Listassahan on merkattu pihassa pönttöjä kamarin itänurkan koivuihin, mutta niitä koivuja ei enää ole, vain kannot näkyvät. Samoin itäpellon kanto on lahonnut tietämättömiin ja siinä ollut puukiipijän pönttö. Sen pöntön korvasin uudella puukiipijän pöntöllä yläpellon pohjoisnurkan luona. Pihlajaladon luona olleen puukiipijän pöntön korvasin uudella, niin että näkyy pihlajaladolle. Eivät ole optimipaikoissa puukiipijää ajatellen, mutta museovieraita kylläkin.
En mennyt Auliksen kirjaamaa Ylälammen (kasteluallas?) pönttöä etsimään. Ajattelin, että laitetaan pönttö Puistolan luo sitten aikanaan, kun sitä kunnostetaan. Olin kiikuttamassa uutta pönttöä yläladosta 100 m itään (kuten Aulis kirjannut), mutta tuumin, etten vie nuoreen kuusikkoon. Iso ukkosen iskemä kuusi sai uuden pöntön yläpellon nurkassa, kun maassa lojui lahonnut pönttö. Samalla siirsin Pekan ja Ollin viime keväänä laittamaa pönttöä yläpellon ylälaidassa etäämmälle uudesta pöntöstä vaikka ovatkin eri kokoa. Tuo em. pönttö oli ollut ahkerassa käytössä, vähintään kaksi kertaa siinä oli pesitty tavaramäärästä päätellen.
Aitan pohjoispäädyssä Aulis mainitsee olevan pöntön. Siellähän pesi viime kesänä harmaasieppo neliskanttisessa reijässä ja putsasin sen. Vieressä on seinässä pyöreä reikä, onkohan Auliksen kirjaama pönttö aitan sisäpuolella? Meillä on niin tehtynä kottaraispönttäjä puimalan, navetan ja aitan seinässä. Tarkoittaakohan Auliksen kirjaama puimalan et. seinä etelää vain etuseinää? Luulen että etu-, eli pihan puolta. Se pönttö korvautuu kurkihirren laudalla, joka on haarapääskylle, mutta jossa pesi mustarastas.
Eli kun jätetään kaadetut koivut, Puistola ja 100 m yläpellosta itään, niin kaikki muut pöntöt tarkistin tai lisäsin uusia, 19 pönttöä siis. Moni Auliksen pöntöistä on naulattu niin umpeen, ettei niiden tyhjentäminen ole mahdollista. Vaikutti siltä, etteivät enää kelpaa linnuillekaan, esim. yläladon kaksikerroksiset. Pitää niitä pikkuhiljaa uusia.
Teksti ja kuvat: TuomoJalkanen
Vuoden 2025 digitaalinen kotiseututeko
Leppävirran Salmi-talo 21.3. 2026
Yhdistyksen sihteeri Merja Korhonen ja sivuhenkilö Mauri Korhonen vastaanottamassa palkintoa.
PohjoisSavon kotiseutuyhdistysten liitto on myöntäyt ITE-Aulis ry:lle vuosikokouksessaan 21.3.26 Leppävirran Salmi-talolla ”Vuoden digitaalisen kotiseututeko 2025 tunnustuksen”. Kotisivut ovat syntyneet yhteistyössä hallituksen kesken, sivuhenkilönä toimi Mauri Korhonen.
Sivujen sisältöä, ulkonäköä ja käyttöliittymää päivitettiin tammikuun lopulla ja sivustoa kehitetään ajan kuluessa.
Uusin osasto sivustolla on Kino Tupu, jonne on kerätty vuosien varrella tuotettua videomateriaalia.
Kotisivut eivät ole jääneet pelkästään tieto- ja kuvapankiksi vaan hallituksen jäsenet ovat käyttäneet sitä esitelmöidessään Auliksen taiteesta ulkopuoliselle ryhmille.
Mielen valtakunnat
20.3. 2026 yrityspuisto Futuria, Suonenjoki klo18:00
ITE-Aulis ry:n järjestämään luentotilaisuuteen Suonenjoen Futurialle saapui kuulijoita läheltä ja kauempaakin – jopa niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet auditorioon istumaan.
Avartavassa ja inspiroivassa luennossa Hannu-Pekka Björkman tarkasteli virallisen taidemaailman ulkopuolella syntynyttä kansainvälistä outsider-taidetta sekä suomalaista nykykansantaidetta. Suomalainen ITE-taide (”itse tehty elämä”) on usein maaseudun luovuutta, joka yhdistyy tekijänsä arkiseen elämään. Auliksen kotitilalla tämä on helppo havaita ja kokea. Björkmanin mukaan Auliksen kohdalla ITE-taiteen ajatus itse tehdystä elämästä laajenee ”itse tehdyksi maailmaksi ja lopulta universumiksi.”
Viime kesän museovierailullaan Hannu-Pekka Björkmaniin teki erityisen vaikutuksen Arki ja avaruus -näyttely, jonka teokset toimivat hyvänä esimerkkinä ”mielen valtakunnista”. Yhdeksi suosikikseen H-P mainitsi Auliksen teoksen ”Kanafarmari kaukaa” (Mari Arvisen ottamassa kuvassa).
Ennen luentoa Savon Sanomien toimittaja Eeva Lankolainen tapasi vieraamme paikan päällä ITE-Aulis-kotimuseolla. Haastattelun pohjalta tehty lehtijuttu (Savon Sanomat su 22.3.) kertoo Björkmanin kiinnostuksesta nykykansantaiteeseen. ”Yksi suurimman vaikutuksen tehneistä paikoista Suomessa on ollut Aulis Jalkasen (1935 -2023) kotimuseo Suonenjoella. Ei siis ihme, että Björkman piti ensimmäisen luentonsa ITE-taiteesta juuri Suonenjoella”, toteaa toimittaja Lankolainen.
teksti: Merja Korhonen, kuvat Mari Arvinen, juliste Anja Jääskeläinen
ITE-Aulis ry taidemuseo Konstin vieraana Varkaudessa
ITE-Aulis ry vieraili Varkauden taidemuseo Konstissa tammikuun se ja se päivä. Neljän hengen delegaatio kertoi ITE-Aulis-ry:n historiaa ja esitteli Aulis Jalkasen taidetta.
Museon johtaja, Anna Vepsä, toivotti delegaation tervetulleeksi; kiinnostuneita kuulijoita oli saliin saapunut noin kaksikymmentä.
Aluksi, lopuksi ja esitelmien väliin lausui Juha Lappi Auliksen kirjoittamia runoja. Anja Jääskeläinen kertoi Auliksen ”löytämisestä” ja siitä kuinka Suonenjoen Kellarikalleriassa pidetyn Aulis-näyttelyn jälkeen lumipallo lähti vyörymään ja ITE-Aulis perustettiin. Merja Korhonen kertoi Auliksen tarinaa ja hahmotteli ITE-Aulis-kotimuseon olemusta sekä taideinstituutiona että kotiseutumuseona. Mauri Korhonen esitteli Auliksen taidetta.
Yleisöä oli parikymmentä
Teksti ja kuvat tilaisuudesta: Mauri Korhonen, museorakennus kuva Konstin Facebookista ilman lupaa.
Auliksen koiran, Tupun, mukaan nimetty virtuaalinen elokuvateatteri. Sivulta löytyy video- ja diamateriaalia liittyen kotimuseon toimintaan.
Blogi-kirjoituksia julkaisemisjärjestyksessä.
Aulis Jalkasen tulitikkuetikettikokoelma on 1200 etiketin suuruinen. ITE-Aulis – kotimuseossa myydään tulitikkuja, joiden etiketeissä on Auliksen maalauksia. Vuonna 2025 etiketit liittyivät teemaan ”Arki ja avaruus”.
Aulis Jalkanen tallensi piirtämällä kustakin päivästään hetken, joka oli kuvan ja muistamisen arvoinen. Tätä keräilylajiaan Aulis kutsui Päivän kuvaksi.
