Suomalaisen luovuuden erikoisuus, ITE-taide

Pääsiäisviikolla Suonenjoen Futurialla kuultiin ja nähtiin loistelias läpileikkaus Suomalaisen luovuuden erikoisuudesta, ITE-taiteesta. Ilmiön valtakunnallinen tietäjä Veli Granö valotti aihetta kiehtovasti kertoen kuvin ja sanoin lukuisten nykykansantaitelijoiden teoksista ja elämäntarinoista. Nykytaiteen professorina Kuvataideakatemiassa toiminut Veli Granö on itsekin taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Tilaisuus kokosi lähes 80 kiinnostunutta kuulijaa, osa seuraten luentoa verkossa. 

Sana ITE-taide on parin viime vuosikymmenen aikana kielenkäyttöön vakiintunut ilmaisu. Lyhenne ITE viittaa sanayhdistelmään ”itse tehty elämä”, joka oli alun perin Veli Granön näyttelyn nimi. ITE-taiteilijat ovat itseoppineita ja ennakkoluulottomia taiteentekijöitä, joiden taide ja elämä kietoutuvat usein toisiinsa. Taide kantaa tekijäänsä elämässä. ITE-taiteen merkitys voi olla myös paikallisyhteisöille tärkeä, iloa ja ihmeitä tuottava ilmiö. 

Veli Granö pohti luennollaan mm. sitä, miten taiteen määritelmät ja odotukset vaikuttavat eri aikoina taiteen tekemiseen, sisältöihin ja ilmaisuun. ITE-taide muotoutuu usein vapaana näistä taidemaailman normeista ja odotuksista. Se on pikemmin tapa elää luovaa ja omintakeista elämää. ITE-taiteessa taideteoksen tekijä on luomansa maailman suvereeni valtias. Taide on ikään kuin toden rinnakkaismaailma. ”Valpas mieli voi leikkiä siellä”, tutkia mahdollisia maailmoja ja kehitellä uusia ideoita. 

ITE-taiteen motiivina ei ole niinkään menestys taiteen kentällä tai taideteosten myynti. Se on usein tekijänsä elinympäristöön ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa luomistyötä, osa ITE-taitelijan henkilöhistoriaa. Joskus elämän traagisuus ”pakottaa” taiteen tekemiseen, joskus koko elämää ei olisi ilman ITE-taidetta. Taiteilijat ovat myös ymmärtäneet elämän katoavaisuuden: jos ei esimerkiksi ole saanut lapsia, taiteen kautta voi jättää jäljen itsestään. ITE-taide avaa näkökulmia paitsi taiteen tekemiseen myös ihmisyyden ydinkysymyksiin.

Futurian ITE-taide-illan kiehtovuus perustui paljolti siihen, että luennoitsija Veli Granö on työskennellyt nykykansantaiteen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Hän on tavannut henkilökohtaisesti suuren osan suomalaisista ITE-taitelijoista, ja näin hänelle on kertynyt laaja ja monipuolinen näkemys tästä suomalaisen luovuuden erikoisuudesta. Niinpä Granön kertomat ITE-taitelijoiden tarinat olivat hyvin asiantuntevia, uskottavia ja koskettavia. 

ITE-taiteen kartoituksia on tehty Maaseudun Sivistysliiton toimesta yli 20 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Pohjois-Savon kartoituksissa 2020–luvun alussa löytyi myös suonenjokelainen ITE-taitelija Aulis Jalkanen (1935 -2023). Veli Granön mielestä Auliksella on poikkeuksellisen hieno visuaalinen kieli. Hän tutustui Aulikseen monien muiden lailla vasta vuonna 2022 ja totesi Savon Sanomille antamassaan haastattelussa seuraavasti: ”Vaikka Auliksen veistokset ovat usein abstrakteja, ne eivät ole millään tavalla viileitä, vaan todella tunteellisia. Jokaisesta hänen veistoksestaan tulee läpi sama inhimillinen kaipuu, ja se tekee niistä puhuttelevia meille kaikille.”