Kuvapäiväkirjat

Aulis Jalkanen syntyi 1930-luvulla perheeseen, jossa muistoille annettiin arvoa, niitä kerättiin ja siirrettiin seuraavan sukupolven vaalittavaksi. Hän jatkoi tunnollisesti esimerkiksi sukunsa kirje- ja kortti- sekä valokuvakokoelman kartuttamista.

Lisäksi hän keräsi mm. asiakirjoja, lehtileikkeitä, elokuva- ja urheilutähtien kuvia, sarjakuvia, valokuvia kotiseudustaan. Häneltä löytyy mittava kokoelma tulitikkulaatikoiden etikettejä (1200 kpl), liike- ja tavaramerkkejä löytyy Auliksen piirtämänä non 200.

Arkistoitaviin kokoelmiin kuuluivat myös luettelot omista maalauksista, grafiikoista ja veistoksista.

Aulis luokitteli myös kuvapäiväkirjansa eräänlaiseksi kerättäväksi kokoelmaksi.

Pientilallisen arkea

Aulis arkistoi kuviksi pientilallisen arkea. Hän tallensi piirtämällä kustakin päivästään hetken, joka oli kuvan ja muistamisen arvoinen. Tätä keräilylajiaan Aulis kutsui Päivän kuvaksi.

Päivän kuva -vihkoja karttui miltei 40 kappaletta vuosien 1957-1966 välillä. Ne avaavat ainutlaatuisella tavalla Herralanmäen perheen arjen historiaa. Kuvat kertovat eläviä tarinoita niissä esitellyistä henkilöistä. Samalla ne lisäävät ymmärrystä aikakaudesta, sen arvoista ja tavoista.

ITE-Aulis-kotimuseon ensimmäinen vuosi osoitti, että Päivän kuvat synnyttävät museokävijöissä nostalgisia elämyksiä, muistoja ja muisteluja. Ne antavat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen myös yhteisönä. Auliksen keräämillä Päivän kuvilla on korvaamaton historiallinen ja kulttuurillinen merkitys.

Mielenkiintoinen piirre Päivän kuvissa on se, että Aulis on piirtänyt joihinkin ruutuihin kuvan maalauksesta, jota kulloinkin on ollut tekemässä. Se näkyy omana ruutunaan päivän kuvan sisällä.

Toukokuu 1961

Nuolia painamalla näet mitä Aulikselle tapahtui toukokuun päivinä 65 vuotta sitten.

DADA-vihkot

Myöhemmin Päivän kuva -vihkot muotoutuivat sommittelultaan ja tulkinnaltaan vapaammiksi, jopa villeiksi, havainto- ja muistivihkoiksi. Nämä dadamaiset vihkot ovat tupaten täynnä toisistaan irrallisia merkintöjä, kuten muun muassa muistiinpanoja, lehtileikkeitä, piirroksia, hierretöitä sekä sananmuunnoksia.

Vihkot on usein tehty kierrätetystä A4-paperista, joka on taitettu A5-kokoon. Paperin alkuperäisen käytön voi havaita poikittaisista teksteistä vihkojen sivuilla. Näitä runsautta pursuavia ja taiteilijan tajunnanvirran pyörteisiin johdattavia monitasoisia vihkoja on Auliksen tuotannossa kymmeniä. Jo yksi sivu on katsojalle hämmästyttävä kokemus taiteilijan rikkaaseen sisäiseen maailmaan.

Vihkoaukeaman oikean puoleisella sivulla on pari vuorimaiseman luonnosta Bhutanista, joissa on suunnitellut värimerkinnät. Siteerauksia Lontoon kirjeenvaihtajalta Erkki Toivaselta kuten ”Onnea on sisäisen auringon paiste ” tai ”Lontoo on hauskin paikka Kuopion jälkeen”. Tekstin alla on piirros Toivasta ja merkintä, että hirvikärpänen tuli meille 1960 idästä.

Raha- merkintä, sanamuunnoksia ja luontohavaintoja: kangashaperon lakissa kasvava toinen sieni sekä kaksihaarainen kastemato. Vasemmalla näkyy käytetyn paperin teksti (Kuhmon matka) sekä hierretöitä ja piirroksia.

Kuvapäiväkirjat

Pientilallisen arkea

Toukokuu 1961

DADA-vihkot

Kino Tupu

Artikkelit

Mielen valtakunnat – ajatuksia ITE-taiteen merkityksestä

Katse kesään 2026

Marraskuinen ITE-Aulis-ilta

Museokauppa Kivijalkanen

Kuvapäiväkirjat