Herralanmäellä kävijä voi aistia talonpoikaiselle kulttuurille tyypillisen pihapiirin, jossa taideteokset ovat syntyneet. Auliksen kotitalossa on tupa ja kaksi kamaria, joista toinen on kunnostettu näyttelytilaksi ja toisessa sijaitsee ITE-taiteilijan työnurkkaus alkuperäisessä muodossaan lukuisine maalauksineen, piirrosvihkoineen ja runoineen.
Myös navettarakennuksen puu- ja kivipaja on alkuperäisessä tilassa, ja siellä saa hyvän kuvan siitä, miten Aulis on työskennellyt eri materiaaleja käyttäen.
Puimala
Kesällä 2024 otettiin käyttöön navettarakennuksen puimaliiteri, josta saneerattiin yhteisöllinen monitoimitila.Tila rakennettiin liikuntarajoitteisille sopivaksi.
Päärakennus ja työpaja säilytetään alkuperäisessä kunnossa ja näissä tiloissa ovet ja raput vaativat avustajia esimerkiksi rollaattorilla liikkuvien tueksi.
Kokoelmat
Kotimuseo kertoo monin tavoin Auliksen elämäntarinaa: Aulis on luonut museonsa itse. Hänen rikas ja laaja taidekokoelmansa on kotimuseon sydän.
Taiteen tekemisen ohella Aulis oli synnynnäinen museoihminen: hän keräsi kokoelmia, luetteloi ja säilytti niitä sekä kartutti omaa asiakirja- ja valokuva-arkistoa. Esimerkiksi Auliksen kirjearkisto on tutkijan aarrearkku sisältäen mm. sota-ajan kirjeenvaihtoa. Kirjearkisto kertoo myös 1970–1990-lukujen kirjeenvaihtokulttuurista, joka oli yksi tapa etsiä itselle elämänkumppania.
Aulis Jalkanen tallensi piirtämällä kustakin päivästään hetken, joka oli kuvan ja muistamisen arvoinen. Tätä keräilylajiaan Aulis kutsui Päivän kuvaksi.