Tavallinen talo ihmeitä täynnä
Tavallinen talo ihmeitä täynnä
Aulis Jalkanen (1935–2023) kuuluu Suomen merkittävimpien ITE-taiteilijoiden joukkoon. Hänen tuhatlukuiseen tuotantoonsa mahtuu maalauksia, piirroksia, kollaaseja, veistoksia, grafiikan vedoksia, kiviteoksia, runoja, sävellyksiä ja dadamaisia taidevihkoja.
Aulis Jalkanen
1935 - 2023
Lapsuus ja nuoruus
Aulis Jalkanen asui lähes koko elämänsä Suonenjoen Herralanmäellä. Yrjö-isän kaaduttua jatkosodassa pientilasta jäi huolehtimaan Inkeri-äiti sekä maanviljelijän ja metsänhoitajan saappaisiin nopeasti kasvanut Aulis. Isän kuollessa Aulis oli 7-vuotias.
Koulu- ja nuoruusvuosinaan 1940- ja 1950-luvuilla Aulis vietti varsin tavallista, reipashenkistä maalaispojan elämää. Hän kävi Sammalselän kansakoulua, ja vietti aikaansa naapuritalojen poikien kanssa ajan tavan mukaan liikkuen ja urheillen.
Jo pienenä Aulis tallensi kuviin omaa elinpiiriään ja arjen askareita.
Inkeri säilytti huolella kaiken.
Kuvataide kulki kuitenkin koko ajan mukana: kun tilaisuus antoi myöten Aulis hakeutui niin kansalaisopiston kuin paikallisen taideseurankin taidekursseille.
Taide
Kotiaskareiden ohella Auliksen harrastuksiin kuului piirtäminen. Herralanmäen kodista löytyy monia Auliksen lapsuuden ja nuoruuden aikaisia piirustuksia. Ensimmäiset öljyvärinsä hän sai naapurin pojilta 1950-luvun alussa. Aulis otti kuvantekemisen hyvin vakavasti. Hän opiskeli 22-vuotiaana työnteon lomassa piirtämisen ABC-opinnot kirjekurssina. Ammattitaiteilijan opintoja ei kotona kuitenkaan edes harkittu.
Kuvataide kulki kuitenkin koko ajan mukana: kun tilaisuus antoi myöten Aulis hakeutui niin kansalaisopiston kuin paikallisen taideseurankin taidekursseille.
“Ei ollut mitään suunnitelmaa taideopinnoista ammattina. Kyllä se oli siellä kotona se työmaa.
Ja metässä minä aloin tehä, minkä pystyin, koottiin polttopuut ja vähitellen myyntipuutakin aloin tehä ja ajaa tien varteen hevosella.
Sitten aika pian tuli metsänhoitoyhdistys ja metsän leimaaminen”.
Näyttelyissä
Kotiseudulla Aulis tunnettiin kotoisten, arkisten kuvien, maisemien, muotokuvien ja puuveistosten tekijänä – näitä aiheita hän itse tarjosi esimerkiksi taideseuran näyttelyihin.
1990-luvun loppupuolella hän toi näyttelyihin esille ensimmäisiä puuveistoksiaan, joissa kiemuraiset oksat oli yhdistetty puupalloihin, kuutioihin tai muihin geometrisiin kappaleisiin. Joissakin veistoksissa oli mukana hahmoja tai tyyliteltyjä ympäristön yksityiskohtia – realismi yhdistettynä fantasiaan toi teoksiin surrealistisia sävyjä.
Samoihin aikoihin Aulikselta ilmestyi yhteisnäyttelyihin myös kivimurskeista tehtyjä maalauksia.
ITE-taiteen kartoitus
Aulis tiedettiin varsin monipuoiseksi taiteilijaksi ja hän oli vakio-oppilas eri opintopiireissä ja taideseuran kursseilla.
Mutta vasta vuonna 2021–22 tehdyn Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Savon ITE-kartoituksen yhteydessä paljastui Auliksen tuotannon laajuus ja monipuolisuus: läheskään kaikkea ei Aulis ollut tuonut julkisesti esille. Talosta ja verstaasta löytyi luonnosvihkoja, grafiikanlehtiöitä, kuvapäiväkirjoja, päiväkirjoja, runokokoelmia, keräilykokoelmia – paljon taiteilijan itsensä säilyttämää materiaalia, joka omalta osaltaan täydentää ja selittää mestarin tuotantoa ja elämää.
ITE tulee sanoista Itse Tehty Elämä.
ITE-taiteilijat ovat itseoppineita, taide on omaperäistä sekä tekijänsä elinympäristöön ja kokemusmailmaan sitoutuvaa.
ITE Aulis Jalkanen
Syksyllä 2022 Suonenjoen Taideseura ry:n jäsenet Mari Arvinen ja Anja Jääskeläinen järjestivät Auliksen kunniaksi Suonenjoen Kellarikalleriassa näyttelyn, jossa nähtiin ripaus taiteilijan suuresta teosmäärästä: piirrosten, maalausten ja veistosten lisäksi esillä oli suuri määrä lino- ja puupiirroksia, erikoisia hierretekniikkateoksia, kollaasikokeiluita ja sekatekniikkatöitä.
Näyttelyvieraat innostuivat etsimään tuttuja paikkoja ja ihmisiä Auliksen kuvapäiväkirjoista, jotka ovat aitoa kotiseutuhistoriaa 1950 ja 1960-luvuilta. Auliksen kirjoittamia runoja lausuttiin erikseen järjestetyssä runoillassa…
Näyttelyssä esiteltiin ensimmäistä kertaa Auliksen maalaukset, jotka oli tehty elintarvikepakkausten, kuten maitopurkkien tai hiutalepakkausten pinnoille: Aulis oli leikannut kuluttamansa purkit ja pakkaukset liuskoiksi ja käyttänyt sisäpinnat maalauspohjanaan. Näyttelyssä yleisö sai selata Auliksen uskomattoman runsaasti täytettyjä ja luovia luonnosvihkoja.
ITE-Aulis ry
Näyttelyn pohjalta syntyi ITE-Aulis ry, jonka otti tehtäväkseen suojella Auliksen ainutlaatuisen taidekokoelman ja hänen kotinsa perintöä.
Aulis oli synnynnäinen museoihminen. Hän keräsi kokoelmia, säilytti niitä sekä kartutti asiakirja-, lehtileike- ja valokuva-arkistoa. Hän jopa luetteloi itse maalaustaiteen kokoelmansa.
Kuvataiteellisen perinnön lisäksi kamareista löytyi runsaasti materiaalia, jotka valottavat Auliksen elämää: valokuvakansioita teksteineen, matkakertomuksia, päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa ja erilaisia keräilykokoelmia. Itse sidottuja, A5-kokoisia runovihkoja löytyi ainakin 30 kappaletta. Tämä tuhansien runojen tuotanto on olennainen osa Aulis Jalkasen taiteilijakuvaa.
Aulis ja Eila
Auliksen kaipuu rakkauteen oli suurta, mutta hän ei löytänyt nuoruudessaan puolisoa, eikä saanut koskaan omaa perhettä eikä lapsia. Aulis asui kotitilallaan yhdessä Inkeri-äidin kanssa lähes koko elämänsä ja toimi äitinsä omaishoitajana vuoteen 1994 asti. Inkeri oli sairaalahoidossa neljä viimeistä vuottaan. Hän kuoli vuonna 1998
Tämän jälkeen Auliksen elämään astui lehti-ilmoituksen perusteella Eila. 2000-luvun taitteessa Aulis näki Savon Sanomissa ilmoituksen, jossa nainen ilmoitti kaipaavansa seuraa. Aulis otti naiseen yhteyttä ja lupasi hakea tämän luokseen kylään. Into siivitti sen verran matkaa ja painoi kaasujalkaa, että vauhdista rapsahti sakot. Se kuitenkin kannatti. Hän sai elämäänsä Eilan, kipeästi kaipaamansa kumppanin Herralanmäen taloon. Aulis rakensi Eilalle oman huoneen ja kuvaili runoissaan hellästi Eilaa, joka pesee ja leikkaa hänelle maitopurkkeja maalauspohjiksi. Pari ehti asua yhdessä 13 vuotta, Eilan kuolemaan asti.
Aulis Jalkanen in memoriam
Viimeiset pari vuotta Aulis asui palvelutalossa. Hän sai vierailla Herralanmäellä ja seurata kotimuseonsa valmistumista. Aulis ehti nähdä ja tuntea, että hänen elämäntyönsä on turvassa ITE-Aulis-kotimuseossa, ja että hänen luomaansa kokonaistaideteosta vaalitaan suurella rakkaudella.
Aulis Jalkanen kuoli 6.11.2023.
Valtavan, yli 5000 nimikettä sisältävän, tuotannon dokumentointi ja luettelointi aloitettiin kesällä 2023 ja kartoittamista jatketaan..
Suonenjoen kaupunginhallitus päätti kunnioittaa ITE-taiteilija Aulis Jalkasen elämäntyötä ja myönsi hänelle vuoden 2023 Suonenjoki-palkinnon.
Aulis Jalkasen tuotannon kartoittaminen tuo jatkuvasti uutta aineistoa ihmeteltäväksemme.
Näitä löydöksiä pääsette seuraamaan alla olevasta otsikosta (joka löytyy myös valikosta):
Tuoreimmat artikkelit
Suunnistuksen Maailmancup 2024 26. – 29.9. 2024. Erikoissivulle In english
Auliksen kirjahyllyistä löytyi jotakuinkin 30 kpl itsenidottuja runovihkoja, jokaisessa kymmeniä koneella puhtaaksikirjoitettuja runoja.
ITE -Aulis ry on haastanut paikallisia lausujia esittämään videolle näitä runoja.
Aulis Jalkanen tallensi piirtämällä kustakin päivästään hetken, joka oli kuvan ja muistamisen arvoinen. Tätä keräilylajiaan Aulis kutsui Päivän kuvaksi.
ITE-Aulis ry:n tuottamia dokumentti- ja mainosvideoita.